Ekaluokkalainen.

Seven years have gone so fast. I still feel the same as then but you've changed.

Viikko sitten esikoiseni aloitti koulutaipaleensa. Äidin silmät kostuivat hieman. Miten siitä lapsesta kasvoikaan niin äkkiä nuori koululainen, lapsi joka ihan äsken puhui hassusti ja jota piti auttaa pukemaan itseään. Nyt tämä lapsi haluaa itse kävellä kouluun ja koulusta, valita omat vaatteensa ja tehdä omat voileipänsä. Kyllä hän tarvitsee minua vielä en sitä yhtään epäile. Mutta matka on alkanut kohti napanuoran lopullista katkeamista. Ja vaikka se on jännä matka minua hirvittää suunnattomasti.

Kunpa matkasi olisi vailla pahoja kuoppia ja rankkasateita, kunpa saisit olla onnellinen.

Rakas lapseni.