Sinulla oli yksi toive, yksi päämäärä, oma perhe ja kokonaisuus. Ja sellaisen myös sait. Valitettavasti vanhat haamut ja möröt seurasivat sinua ja pelästyit rakkautta ja se tuhosia ainoan asian minkä eteen olisit kuollut. Ja niinhän sinä kuolit - tavallaan. Olit vielä läsnä fyysisesti mutta sinun silmäsi kertoivat lannistuneen naisen tarinaa. Naisen joka oli elänyt elämän vaikka fyysinen ikä ei ollut päätä huimaava. Tsemppasit ja kiroit perkelettä, sanoit että elämä on vaan surua ja vastoinkäymisiä. Kaipailit hetkeen jolloin rakkaus kosketti sinua. Viisi vuotta sitten kuolit, mietin josko silmäsi vielä voisi loistaa ja olisit onnellinen. Tuntisit rakkauden kosketuksen vai kuihdutko hiljaa pois?
torstai 24. toukokuuta 2012
In memoriam
Ei sinulla ollut helppo elämä, lapsuutesi vietit maseentuen elämään, et ikinä näyttänyt pahaa oloasi ulospäin vaan hymyilit vaikka silmäsi kertoivat tarinan lapsesta joka kasvoi aikuiseksi liian nopeasti.
Sinulla oli yksi toive, yksi päämäärä, oma perhe ja kokonaisuus. Ja sellaisen myös sait. Valitettavasti vanhat haamut ja möröt seurasivat sinua ja pelästyit rakkautta ja se tuhosia ainoan asian minkä eteen olisit kuollut. Ja niinhän sinä kuolit - tavallaan. Olit vielä läsnä fyysisesti mutta sinun silmäsi kertoivat lannistuneen naisen tarinaa. Naisen joka oli elänyt elämän vaikka fyysinen ikä ei ollut päätä huimaava. Tsemppasit ja kiroit perkelettä, sanoit että elämä on vaan surua ja vastoinkäymisiä. Kaipailit hetkeen jolloin rakkaus kosketti sinua. Viisi vuotta sitten kuolit, mietin josko silmäsi vielä voisi loistaa ja olisit onnellinen. Tuntisit rakkauden kosketuksen vai kuihdutko hiljaa pois?
Sinulla oli yksi toive, yksi päämäärä, oma perhe ja kokonaisuus. Ja sellaisen myös sait. Valitettavasti vanhat haamut ja möröt seurasivat sinua ja pelästyit rakkautta ja se tuhosia ainoan asian minkä eteen olisit kuollut. Ja niinhän sinä kuolit - tavallaan. Olit vielä läsnä fyysisesti mutta sinun silmäsi kertoivat lannistuneen naisen tarinaa. Naisen joka oli elänyt elämän vaikka fyysinen ikä ei ollut päätä huimaava. Tsemppasit ja kiroit perkelettä, sanoit että elämä on vaan surua ja vastoinkäymisiä. Kaipailit hetkeen jolloin rakkaus kosketti sinua. Viisi vuotta sitten kuolit, mietin josko silmäsi vielä voisi loistaa ja olisit onnellinen. Tuntisit rakkauden kosketuksen vai kuihdutko hiljaa pois?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti